Christoph Martin Wieland

| kuolinpaikka = Weimar | ammatit = kirjailija, runoilija, kääntäjä, virkamies | äidinkieli = saksa | kansalaisuus = Saksa | aikakausi = 1700-luku | tyylilajit = klassismi | aiheet = | suuntaus = | tuotannon kieli = saksa, latina | debyyttiteokset = | pääteokset = | sivusto = | puoliso = Anna Dorothea von Hillenbrand (vih. 1765; k. 1801) | lapset = Sophie Katharina
Regine Dorothea
Karoline Maria
Amalie Auguste
Karl Friedrich
Charlotte Louise
Ludwig Friedrich
Karl Friedrich
Philipp
Wilhelm August
Juliane Caroline
Wilhelmine Johanna
Auguste Friedericke
Marie Luise | vanhemmat = | palkinnot = | ehdokkuudet = | uskonto = protestanttisuus | huomioita = | allekirjoitus = }}

Christoph Martin Wieland (5. syyskuuta 1733 Oberholzheim, Biberach, Württemberg nyk. Baden-Württemberg – 20. tammikuuta 1813 Weimar, Saksi-Weimar-Eisenachin suurherttuakunta) oli saksalainen runoilija, kääntäjä, virkamies ja prosaisti. pienoiskuva|253x253px|Christoph Martin Wieland Biberachin kaupunginkirjuri aikanaan 1760-luvulla, Georg Oswald May Wieland käänsi antiikin kreikan- ja latinankielistä kirjallisuutta ja hänellä oli aikanaan vahva vaikutus saksalaiseen kirjallisuuteen. Hän oli saksalaisen rokokoo-ajan runoilija ja kirjailija, jonka työt kattavat aikansa tärkeimmät virtaukset rationalismista ja valistuksesta klassismiin ja esiromanttiseen aikaan.

Wieland oli pietistipapin poika, ja hänen varhaiset kirjoituksensa 1750-luvulta olivat tekopyhiä ja vahvasti hartaita. 1760-luvulla hän kuitenkin löysi luonteestaan ​​toisen, aistillisemman puolen ja siirtyi kohti maailmallisempaa, rationalistista filosofiaa. Vaikka osa Wielandin tämän ajan tuotannosta sisältää eroottista runoutta, hän alkoi löytää tasapainon aistillisuuden ja rationalismin välillä, mikä leimasi hänen kypsää kirjoitusta. Hänen kaksiosainen teoksensa ''Geschichte des Agathon'' (1766–1767), joka kuvaa tätä prosessia, pidetään ensimmäisenä ''Bildungsromanina'' eli psykologisena kehitysromaanina.

Vuosina 1762–1766 Wieland julkaisi ensimmäiset saksankieliset käännökset 22:sta William Shakespearen näytelmästä, joista tuli vaikuttavia esikuvia Sturm und Drang suuntauksen näytelmäkirjailijoille. Wieland toimi filosofian professorina Erfurtin yliopistossa vuosina 1769–1772 ja hänet nimitettiin Weimarin ruhtinaiden kotiopettajaksi. Hän ei menestynyt opettajana, mutta vietti loppuelämänsä hovipiireissä tai niiden lähellä ihailtuna kirjailijana. Vuonna 1773 hän perusti ''Der'' ''Teutsche Merkurin'', joka oli johtava kirjallisuuslehti 37 vuoden ajan. Elämänsä loppupuolella hän piti itseään klassikkona ja omisti suurimman osan ajastaan ​​kreikkalaisten ja roomalaisten kirjailijoiden kääntämiseen. Hänen allegorinen runoeepoksensa ''Oberon'' (1780) ennakoi monia romantiikan puolia. Wikipedian tuottama