Brian Eno

| syntymäpaikka = Woodbridge, Suffolk | kuolinaika = | kuolinpaikka = | kansalaisuus = Englanti | ammatit = muusikko, kuvataiteilija ja musiikkiteoreetikko | puoliso = | lapset = | vanhemmat = | sukulaiset = | taiteilijanimet = | laulukielet = | aktiivisena = | tyylilajit = ambient
taiderock
taidepop
elektroninen musiikki
drone
kokeellinen rock | merkittävät teokset = | soittimet = | yhtyeet = | levy-yhtiöt = | allekirjoitus = | tunnustukset = | kotisivut = https://brian-eno.net/ }} pienoiskuva|Eno hollantilaisessa ''TopPop''-televisio-ohjelmassa vuonna 1974. Brian Eno, koko nimeltään Brian Peter George St. Jean le Baptiste de la Salle Eno (s. 15. toukokuuta 1948 Woodbridge, Suffolk) on englantilainen muusikko, kuvataiteilija ja musiikkiteoreetikko. Häntä pidetään yhtenä elektronisen musiikin (erityisesti elektronisen rockmusiikin) pioneereista ja ambient-musiikkigenren keskeisimpänä kehittäjänä. Ennen muusikon uraansa hän oli opettaja ja luennoi elektroniikasta.

Brian Eno aloitti ammattimuusikon uransa Lontoossa laulaja Bryan Ferryn kanssa perustamassaan Roxy Music -yhtyeessä. Hän soitti yhtyeessä vuosina 1971–1973. Erimielisyydet Ferryn kanssa veivät Enon soolouralle. Vuosina 1973–1978 hän julkaisi neljä elektronisen rockmusiikin merkkiteosta: ''Here Come the Warm Jets'', ''Taking Tiger Mountain (By Strategy)'', ''Another Green World'' ja ''Before and After Science''. Näitä seurannut ''Ambient''-sarja – ''Music for Airports'', ''The Plateaux of Mirror'', ''Day of Radiance'' ja ''On Land'' – antoi nimen uudelle musiikkityylille, ambientille.

Brian Eno on julkaissut paljon musiikkia myös muiden artistien kanssa. Vuonna 1981 hän teki Talking Headsin David Byrnen kanssa albumin ''My Life in the Bush of Ghosts''. Hän oli mukana myös David Bowien kokeellisilla 1970-luvun lopun niin sanotun Berliini-trilogian levyillä ''Low'', ''”Heroes”'' ja ''Lodger'' sekä vuonna 1995 albumilla ''1. Outside''. Vuonna 1995 ilmestyi myös "salanimellä" The Passengers U2-yhtyeen kanssa yhteistyössä tehty ''Original Soundtracks No. 1'', jolla esiintyivät muun muassa Howie B. ja Luciano Pavarotti.

No wave -avantgarde-vaikutteet tulivat Brian Enon tuottamalta kokoelmalevyltä ''No New York'' (1978), jolla soittivat muun muassa Lydia Lunch ja James Chance.

Eno on myös tuottanut albumeja monille artisteille ja yhtyeille, kuten Talking Heads, U2 (muun muassa ''Joshua Tree''), Devo, Ultravox, Slowdive ja James. Enon luomus on myös Windows 95 -käyttöjärjestelmän käynnistysääni (jonka hän teki Apple Macintoshillaan).

Eno on ollut videotaiteen kehityksessä mukana jo varhaisilla minimalistisilla elokuvillaan ''Mistaken Memories of Medieval Manhattan'' ja ''Thursday Afternoon''. Enon viimeisimpiä kokeiluja tällä saralla on ''77 million paintings'', DVD:nä julkaistu teos, joka muuttaa kotitelevision ruudun alati muuttuvaksi videomaalaukseksi.

Neljä Brian Enon omaa albumia ja vielä useampi hänen tuottamansa valittiin vuonna 2005 hakuteokseen ''1001 albumia jotka jokaisen on kuultava edes kerran eläessään''. Wikipedian tuottama