Isaac Casaubon

thumb|right|Isaac Casaubon Isaac Casaubon (18. helmikuuta 1559, Geneve – 1. heinäkuuta 1614) oli ensin Ranskassa ja sitten Englannissa toiminut antiikintutkija ja filologi.

Casaubon syntyi Genevessä pakolaisena olleeseen hugenottiperheeseen. Nantesin ediktin julistamisen jälkeen perhe muutti takaisin Ranskaan. Casaubonin kerrotaan saaneen ensimmäiset klassisen kreikan oppituntinsa Dauphinén vuorilla olleessa luolassa, jossa perhe oli paossa Pärttylinyön verilöylyn jälkeen. Myöhemmin hän opiskeli Genevessä.

Casaubon meni naimisiin humanistikirjanpainaja Henri Estiennen (Henricus Stephanus) tyttären kanssa. 1596 Casaubon otti vastaan viran Montpellier’n yliopistossa. Myöhemmin hän toimi Lyonissa ja Pariisissa. Viimeiset vuotensa Casaubon vietti Lontoossa. Casaubon opetti kieliä ja kirjallisuutta, sekä toimitti antiikin kirjallisuutta. Ensimmäinen hänen toimittamansa teos oli Strabonin teosten täydellinen laitos (1587). Tämän jälkeen hän toimitti muun muassa Polyainoksen, Aristoteleen, Athenaioksen, Suetoniuksen, Polybioksen ja Aiskhyloksen teoksia sekä Plinius nuoremman kirjeitä, Theofrastoksen teoksen ''Luonteita'' ja teoksen ''Historia Augusta''.

Filologien ja filosofian historioitsijoiden parissa Casaubon tunnetaan nykyään ennen kaikkea teoksesta ''De rebus sacris ecclesiasticis exercitationes XVI'' (1614). Se osoitti, ettei niin kutsuttu ''Corpus Hermeticum'' voi olla ensimmäistä vuosisataa jaa. varhaisempi. Aiemmin kirjoitusten oli usein katsottu olevan lähes Mooseksen aikaisia.

Casaubonin poika Méric Casaubon oli myös antiikintutkija. Wikipedian tuottama