Marcellin Berthelot

| kuolinpaikka = Ranska | asuinpaikat = | kansalaisuus = Ranska | sukujuuret = | tutkimusalue = lämpökemia | instituutti = | alma mater = | ohjaaja = | oppilaat = | tunnetut työt = Thomsenin–Berthelot'n periaate | palkinnot = | uskonto = | allekirjoitus = | alaviitteet = }} Marcellin Pierre Eugène Berthelot (25. lokakuuta 1827 Pariisi, Ranska – 18. maaliskuuta 1907 Ranska) oli ranskalainen kemisti ja poliitikko, joka tunnetaan lämpökemian alalla kehittämästään Thomsenin–Berthelot'n periaatteesta. Hän syntetisoi orgaanisia yhdisteitä epäorgaanisista aineista. Hän ei hyväksynyt vitalismin teoriaa. Hän oli Ranskan akatemian jäsen tuolilla 40 vuodesta 1900 kuolemaansa saakka Hän on synteettisen orgaanisen kemian uranuurtajia.

Berthelot oli Collège de Francen professori vuodesta 1864, elinikäinen senaattori vuodesta 1881, Ranskan opetusministeri 1886–1887, ulkoministeri 1895–1896 ja Ranskan tiedeakatemian sihteeri vuodesta 1889. Hänen orgaanisia yhdisteitä koskevat tutkimustuloksensa sisältyvät pääosin teokseen ''Chimie organique, fondée sur la synthèse'' (1860). Lämpökemiaa koskevat tutkimukset sisältyvät teoksiin ''Mécanique chimique, fondée sur la thermochimie'' (1879) ja ''La thermochimie'' (1897). Hän tutki myös kemian historiaa, räjähdysaineita ja kasvifysiologiaa.

Berhtelot'n poika oli merkittävä 1920-luvun alun ranskalainen diplomaatti Philippe Berthelot, joka sotkeutui pankkiskandaaliin ja joutui eroamaan.

left|thumb|upright=0.5|''La Révolution chimique'', 1890. Wikipedian tuottama